Vapaapäivänä koulusta, aurinkoisena päivänä, on hyvää aikaa kirjoittaa blogiin. Mielessä alkaa olla yhä enemmän koulun loppuminen, kesä ja paluu Suomeen. Paluuseeni on jäljellä enää 11 viikkoa eli loppusuoralla ollaan, tai ainakin viimeisessä kaarteessa. Mutta kuten juoksukilpailussakin, lopussa tapahtuu usein mielenkiintoisimmat asiat. En mietikään lähtöpäivää vielä, vaan yritän ottaa kaiken mahdollisen irti loppuajastani – ihan kuin juoksijatkin keskittyvät juoksuunsa eivätkä mieti maalia kesken kilpailun. Ohjelmaa minulla riittää. Menen Lontooseen kolmen viikon sisällä kolme kertaa, perheeni tulee käymään ja voin nähdä kavereitani useammin lomien alkaessa.
Ensimmäinen Lontoon matkani on jo huomenna (8. 4.), ja se kestää perjantaista sunnuntaihin. Yövyn suomalaisella kaverillani, joka on tosin asunut koko elämänsä Englannissa. Tutustuin häneen rippileirilläni kaksi ja puoli vuotta sitten, enkä ole häntä sen jälkeen nähnyt, joten odotan tapaamistamme innolla. Alun perin idea lähti siitä, että 18-vuotiaana haluan totta kai äänestää Suomen eduskuntavaaleissa. Se onnistuu ulkomailla pääsääntöisesti Suomen suurlähetystöissä. Englannissa on monia mahdollisia äänestyspaikkoja, joista minua lähin on Lontoo. Muistin, että kaverini asuu Lontoossa, joten otin yhteyttä häneen, ja kysyin, voisinko yöpyä siellä. Onneksi se sopi hyvin.
Reilun viikon päästä lauantaina, kahden viikon pituisen pääsiäisloman ensimmäisenä päivänä, menen isäntäperheeni kanssa Lontooseen teatteriin. Menemme ensiksi London Eyeen (
”Lontoon silmä
”). Se on maailmaan kolmanneksi suurin maailmanpyörä, ja sen huipulta näkee koko Lontoon kaupungin. Sen jälkeen suuntaamme teatteriin katsomaan musikaalin
”Blood Brothers
”, jota on esitetty jo vuodesta 1983 asti. Viikko tämän jälkeen perheeni tulee käymään Englannissa, ja olemme kaksi yötä Retfordissa ja kolme Englannissa.