Synttärit! Ja kokeiden tulokset ja muutama kuva

Vielä yksi kuva Edinburghista.

Kuvat klikkaamalla suuremmiksi
Niinhän siinä on päässyt käymään, että on kulunut yli 18 vuotta syntymästäni! Vaikka täytyykin myöntää, että itse ei tunnu vielä yhtään aikuiselta, niin kai se on pakko papereita uskoa.

Lisäys: Unohdin mainita alkuperäisessä tekstissä, että sain monen monta syntymäpäiväkorttia Suomesta, niin sukulaisilta kuin muutamalta kaveriltakin. Kirjeet lämmittivät mietä, ja siksi haluankin kiittää jokaista, ketkä näkivät vaivaa sen eteen! Tuntuu aina kivalta tulla muistetuksi. Facebookin aikakautena haluan kiittää myös niitä 202 henkilöä, jotka kirjoittivat onnentoivotukset Facebookissa seinälleni. Näistä onnentoivotuksista luulisi riittävän onnea koko seuraavaksi vuodeksi!

Olin päättänyt jo kauan aikaa sitten, että haluan leipoa itse synttärikakkuni, jotta siitä tulee varmasti minulle mieluinen. Olin leiponut täytekakun kerran aikaisemmin koulussa kotitaloustunnilla, mutta siitä oli aikaa jo muutama vuosi. Olin silti erittäin luottavainen, niin kuin olen lähes poikkeuksetta uuden tehtävän kohdatessani. Olihan minulla ohjeetkin.
    Valmistautumiseni oli lähes olematonta. Aloitin sen pyytämällä reseptin äidiltäni, minkä jälkeen pyysin vielä tarkennusta muutamaan kohtaan. Kerroin noin viikkoa aikaisemmin host-vanhemmilleni aikeistani, ja jotenkin vain oletin, että meiltä löytyisi kotoa kaikki tarvittava. Onneksi host-äitini on aika huomaavainen, ja hän oli varautunut kakun tekooni ostamalla tarvittavat ainesosat ja jopa karkkeja sen koristeluun.
    Aloitin synttärikakkuni leipomisen launtaina kakun pohjasta. Kotona Suomessa meillä on tapana tehdä yksi korkea pohja, joka sen jälkeen leikataan joko kahteen tai kolmeen osaan. Minun host-perheelläni taasen on tapana leipoa kaksi erillistä pohjaa, jotka vain laitetaan päällekäin. Molemmat tavat todistetusti toimivat.
    Pohjan leipominen sujui hyvin, eikä siinä ilmennyt ongelmia. Host-isä ihmetteli, miten pitkään oikein vatkaan muna-sokerivaahtoa, mutta pitihiän siitä saada tarpeeksi kuohkeaa. Kakku ei palanut uunissa vaan onnistui miltei täydellisti. Yöksi laitoin kakun viileään odottamaan seuraavaa päivää.

Sunnuntaina jouduin heräämään suht aikaisin, sillä minun piti keretä viimeistellä kakku ennen yhtä, jolloin minun piti lähteä jalkapallo-otteluuni. Kakulle ei ollut käynyt mitään yön aikana, joten pystyin samain tien alkamaan hommin. Aloitin viimeistelyn kostuttamalla kakun Coca-Colalla, mikä yllätti host-perheeni täysin. He eivät ole tehneet kostuttamista koskaan, ja se onkin varmaan isoin syy, miksi heidän tekemänsä täytekakut eivät ole olleet yhtä hyviä kuin äitini tekemät. En ollut aivan varma, miten paljon kakkua pitäisi kostuttaa, joten se homma meni enemmän fiiliksellä. Olin ehkä hiukan liian varovainen kostuttamisessa, mutta seuraavalla kerralla tiedän käyttää hiukan enemmän nestettä. Kostuttamisen jälkeen levitin pohjan päälle hilloa, sen päälle mansikanviipaleita ja lopuksi kuorrutin kaiken ohuella kerroksella kermavaahtoa.
   Toisen kerroksen kostuttamisen jälkeen aloitin kermavaahdon levittämisen ja koristelun. Kermavaahdon levittäminen ympäri kakkua ei ollut niin helppoa kuin luulin. Lopputulos ei kuitenkaan ollut katastrofi, vaan sain levitettyä kermavaahdon yllättävän tasaisesti. Kermavaahdon päälle tein kierroksia mansikanviipaleista ja Smarties-karkeista. Koristelun kruunasi isot 1- ja 8-kynttilät. Lopuksi vein kakun kylmään odottamaan iltaa ja vieraita.

Hienohan siitä tuli, vai mitä?

Kakun valmistuttua jouduin kiirehtimään jalkapallo-otteluuni. Pitkin viikkoa oli sadellut, ja siksi jalkapallokenttä oli kauheassa kunnossa. Kentällä oli lätäköitä siellä täällä, ja kenttä olikin enemmän muta- kuin nurmikenttä. Vastustajalla olisi ollut mahdollisuus peruuttaa ottelu, mutta koska kentän kunto oli heille riittävän hyvä, peli pelattiin.
    Aloitin pelin vaihtopenkillä. Ensimmäisen puoliajan jälkeen johdimme peliä 2-1. En päässyt kentälle heti toiselle puoliajalle, vaan vain lopuksi 30 minuutiksi. Pelini oli hieman haparoivaa, mutta voitin muutaman hyvän kamppailun. Juokseminen kentällä oli todella raskasta, sillä vaikka en pelannut läheskään koko ottelua, olin aivan loppu pelin päätyttyä. Loppuen lopuksi hävisimme ottelun 3-2, mikä sään kanssa masensi mielialan aika tehokkaasti. Kiirehdin takaisin kotiin, sillä olihan vieraat tulossa melko pian.

Mudan ja muun lian peseminen suihkussa kohensi mielialaani, samoin kuin synttärivieraiden saapuminen. Vieraita ei ollut kovin paljon, mutta sitäkin mukavampia: host-isäni tyttö, host-äitini siskon perhe, joka pitää mukanaan vanhemmat ja neljä lasta, ja slovakialainen vaihto-oppilas Adam. Odottelimme aluksi, että kaikki saapuivat paikalle, ja sitten aloitimme syömisen seisovasta pöydästä. Katselimme televisiota ja juttelimme, eli emme tehneet mitään sen erikoisempaa.
    Vihdoin koitti juhlien kohokohta, eli laulaminen ja syntymäpäiväkakun syöminen. Onnekseni kaikki pitivät kakusta, ja minusta se oli melkein yhtä hyvää kuin äitini tekemä. Olen saanut kehuja kakusta isäntäperheeltäni muutaman kerran synttärieni jälkeenkin. Loppuiltana pelailimme vielä Nintendo Wiitä yhdessä.


Saimme viikko sitten koetuloksemme. Tammikuussa, kokeiden jälkeen, olin luottavainen koetulosten suhteen, mutta muutamaa päivää ennen palautuspäivää alkoi jännitys kasvamaan. Hommahan menee siis niin, että 80 % oikein tuloksella saa arvosanaksi A:n, 70 % B:n, 60 % C:n, 50 % D:n ja 40 % E:n. Jos saa alle 40 % oikein, saa U:n, joka on yhtä kuin hylätty. Koko vuoden arvosana on kokeiden tulosten keskiarvo prosenteissa, ei suinkaan arvosanojen keskiarvo.
    Kokeet menivät lopulta hyvin. Jos aloitetaan parhaasta tuloksesta, niin sain matikasta A:n, 97 % oikein. Se oli jopa paras tulos koko koulustani! Yllättävän monet saivat hylätyn, ehkä jopa viidennes. Taloustiedosta sain B:n, 76 %. Lähellä A:ta, mutta ei ihan. Yritän tsempata toiseen kokeeseen toukokuussa ja saada siitä niin hyvän tuloksen, että yhteistulokseni nousisi yli 80 %, joka oikeuttaisi A:han. General Studies -kokeesta sain D:n, mihin olen tyytyväinen. Kokeessa täytyi osata vaikeita englanninkielisiä sanoja, joita edes kaikki englantilaiset eivät osaa, ja kirjoittaa kolme esseetä lyhyessä ajassa. Koe tuntui sellaiselta, että jos se olisi ollut suomeksi, olisin voinut saada A:n melko helposti.
    Näistä tuloksista on hyvä jatkaa kevään kokeisiin. Ranskan suullinen koe on huhtikuussa ja kirjallinen koe kesäkuussa, kaksi matikan koetta ovat toukokuussa niin kuin taloustiedonkin koe. Kokeiden jälkeen minulla on pari viikkoa lomaa ennen lähtöäni, jolloin on hyvin aikaa vaikka matkustella. Tulen takaisin Suomeen 23.6., eli juuri juhannukseksi.

Sellaista tällä kertaa. Kirjoitettavaa riittäisi, mutta en vain löydä sopivaa väliä kirjoittamiseen. Laitetaanpa loppuun vielä tekemäni panoraamakuva huoneestani.

Huoneeni talon kolmannessa kerroksessa. Ovi on vasemmalla, kuva on otettu nurkasta.